Tämän eriytymisen ymmärtäminen alihankinnassa ja tuotantoerikoistumisessa on yhä tärkeämpää teollisuusjohtajille, jotka arvioivat kapasiteettia, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia kohti vuotta 2026.
Nordic Industries Development vierailee kuukausittain suurilla eurooppalaisilla messuilla keskustelemassa valmistajien kanssa ja auttamassa asiakkaitamme kasvamaan ja pääsemään markkinoille nopeammin. Vuoden 2025 loppu tarjosi poikkeuksellisen mahdollisuuden vertailla Suomea ja Ruotsia suoraan: kaksi merkittävää pohjoismaista alihankintatapahtumaa — Tampereen Alihankinta ja Jönköpingin Elmia Subcontractor — järjestettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Kaksi päivää kummassakin tapahtumassa tarjosi paitsi selkeän näkymän alan trendeihin ja tuleviin voittajiin ja häviäjiin, myös kiistattoman tuntuman kunkin maan teollisesta vireestä — tai sen puutteesta.
Havaintomme
Ruotsi: Hidas reagointi — erityisesti puolustusteollisuudessa
Ruotsi ei ole vielä täysin herännyt eurooppalaisen puolustussektorin voimakkaaseen kasvuun. Tämä näkyi Elmia 2025 -messuilla: hiljaisissa halleissa, vähäisessä kävijämäärässä ja vaimeassa toimeliaisuudessa — aivan toisin kuin Tampereella.
Monet ruotsalaiset raskaan teollisuuden valmistajat vahvistivat markkinan olevan edelleen pehmeä. Olemassa olevat alihankintasopimukset jatkuvat, mutta merkittävää tuotannon kasvua ei odoteta ennen loppuvuotta 2026.
Hidastumista selittää Ruotsin pitkään jatkunut painotus kevyen, tarkan ja korkean teknologian valmistukseen — tekoälyyn, autoteollisuuteen ja ilmailuun — joita tukevat kypsät toimitusketjut ja suuret sarjat.
Suomelta nämä sektorit puuttuvat, ja olemme perinteisesti keskittyneet raskaaseen teollisuuteen ja pientuotantosarjoihin.
Ruotsi säilyy kuitenkin houkuttelevana toimittajille, jotka valmistavat suuria ja monimutkaisia komponentteja tai palvelevat tarkkuus- ja kevytteollisuuden tarpeita. Lisäksi Ruotsin odotetaan kasvattavan meri- ja sukellusvenetuotannon kapasiteettia, mikä luo uusia alihankintamahdollisuuksia ulkomaisille kumppaneille investointien toteuduttua.
Tällä hetkellä teollinen toimeliaisuus on kuitenkin vähäistä, ja Ruotsilla on hyvin rajallisesti vapaata kapasiteettia — mikä näkyy siinä, kuinka moni suomalainen toimittaja valmistaa raskaita teräskomponentteja ja vaativia kokoonpanoja Ruotsin tarpeisiin
Suomi: Alueellinen kahtiajako — ja lännen vahva nousu
Suomen teollisuus jakautuu kahtia.
Itäinen Suomi — vahva prosessiteollisuudessa, metsäteknologiassa ja konevalmistuksessa — kärsii. Pienten metallipajojen tuotanto on laskenut jyrkästi, eikä vuosi 2026 näytä lupaavalta.
Länsi sen sijaan käy kuumana. Sähköistyminen, meriteknologia, energiantuotantolaitteet ja jopa terästeollisuus ohjaavat investointeja. Suomen yleisesti heikon makrotaloustilanteen keskellä näiden segmenttien yritykset jatkavat voimakkaita investointeja uusiin koneisiin ja automaatioon.
CNC- ja robotiikkatoimittajat kertoivat erittäin vahvasta vuodesta 2025, jota tukivat kasvavat meri-, energia- ja sähköistämishankkeet.
BKT ei kerro koko totuutta
Molemmat maat ovat edelleen Euroopan kasvun häntäpäässä. Suomen odotetaan kasvavan vain 0,5 % vuonna 2025, kun taas Ruotsi tavoittelee 1,5 % kasvua vuonna 2025 ja jopa 3,0 % vuonna 2026.
BKT-luvut kuitenkin peittävät alleen todellisen ongelman: rakenteellisen työvoimapulan. Molemmista markkinoista puuttuu ammattitaitoisia koneistajia ja operaattoreita, ja Suomea rasittaa lisäksi pitkistä etäisyyksistä johtuva kallis logistiikka Keski-Eurooppaan.
Tämä haitta kuitenkin suojaa suomalaisia valmistajia halvempien itäeurooppalaisten kilpailijoiden paineelta, sillä heillä on vaikeuksia toimittaa pientuotantosarjoja kustannustehokkaasti Pohjoismaihin.This disadvantage, however, also shields Finnish manufacturers from lower-cost Eastern European competitors, who struggle with logistics costs for small-series deliveries into the Nordics.
Kortit jaetaan uudelleen
Pohjoismainen alihankintamaisema muotoutuu parhaillaan.
- Tarkkuus- ja erikoiskonevalmistajille avautuu vahvoja mahdollisuuksia Ruotsin ilmailu- ja puolustusteollisuuden alkaessa lisätä kapasiteettia.
- Valmistajat, jotka pystyvät tuottamaan vaativia, yksittäiskappaleina tai pieninä sarjoina tehtäviä kokoonpanoja, hyötyvät erityisesti Ruotsissa.
- Suomen etäisyys eurooppalaisista kilpailijoista — yhdistettynä vahvaan raskaan teollisuuden osaamiseen — tekee maasta haastavamman markkinan ulkomaisille puolivalmisteiden tai kokoonpanojen toimittajille.
Kuilu maiden välillä on todellinen — ja se kasvaa. Ymmärrys siitä, mihin osaaminen, investoinnit ja kysyntä ovat siirtymässä, on välttämätöntä toimittajille, jotka suunnittelevat strategiaansa vuosille 2026–2028.
Pohjoismaissa valmistavan teollisuuden erikoistumiskuilu jatkaa kasvamistaan, erityisesti teräksen, metallinvalmistuksen ja raskaiden teollisten alihankintojen osalta.
Tämän eriytymisen ymmärtäminen alihankinnassa ja tuotantoerikoistumisessa on yhä tärkeämpää teollisuusjohtajille, jotka arvioivat kapasiteettia, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia kohti vuotta 2026.
